Alkaa tuntua että olen erehtynyt jo pidemmän aikaa – miten noloa! Ne vihjailut taitavatkin olla olleet jollekin toiselle suunnattuja jo alunperinkin. Yhteensattumat vain saivat kuvittelemaan hassuja. Kummallista kuinka kuvitelma siitä että olisi jonkun kanssa molemminpuolisia tunteita, saa mielikuvituksen liikkeelle. Ja vielä enemmän se jokin mitä on omin silmin nähnyt. Käytäntö on silti todistanut että en …
Jee ja super-mukavaa, lopultakin yhdestä ryhmästä löytyi innokkuutta näytösesityksiin osallistumiseen! Päivällä pääsin kangaskaupoille ja löysin kesähamekankaan. Jotenkin tuntui että Ideaparkin Eurokankaassa ei vielä ollut varsinaisesti kesäkankaita tarjollakaan. Tarkoitus oli hankkia puuvillakangas kesämekkoa varten, mutta oli tyydyttävä siihen ostamaani viskoositrikooseen, joka on liian ohkaista mekoksi mutta varmaan soveltuu hameeksi. Päivää virkisti myös pikapiipahdus Heila-hepan luo.
Tulee kuunneltua radiota melkein aina. Ja eilen siellä niin kamalasti varoiteltiin lumisateen takia huonosta kelistä ja näkyvyydestä, suorastaan huolestutti lähteä illalla ajamaan. Niinpä niin jälleen, se liikennekaaos koski pääasiassa tosiaankin taas vain pääkaupunkiseutua… Sillä täällä päin käytäntö olikin taas kerran ihan toista, hyvä keli, vaikkakin isoillakin teillä oli melko liukasta, joka vaikutti vain jarrutettaessa tai …
Talvinen lumipyry- ja pakkaspäivä. Saisi jo kevät saapua! Viimeaikaisen havainnointini perusteella päättelen varsin vahvasti, että maailman suloisin on löytänyt kiinnostukselleen kohteen toisaalta. Hyvä niin, sillä kaikki keinot on jo käytetty, eivätkä mitkään toimenpiteet ole vaikuttaneet mihinkään konkreettisella tasolla.
Siinä uudessa Pakko tanssia -”kisassa” näyttää käyneen juuri siten kuin pelkäsinkin: tänään nähdyn ensimmäisen jakson perusteella päättelin ettei etnisiä tansseja oteta siellä ollenkaan vakavasti. Muistelen että silloin ensimmäisenä kuvauspäivänä mukana oli joitakin itämaisen tanssin esiintyjiä, heistä ei ainakaan tässä jaksossa näytetty vilaustakaan, vaikka tuo ensimmäinen osa käsittääkseni sisälsi nimenomaa juuri ensimmäisen kuvauspäivän esitykset Tampereen ”karsinnoista”. …
Osuipa merkillisesti, kun istuin tässä koneella, niin ikkunasta ulos katsoessani huomasin jonkun ajaneen ojaan tuossa aika lähellä. Tai siis oli ajanut ojan yli pellolle. Auttajista ei ainakaan ollut puutetta! Ensimmäiset avuliaat nähtävästi lähetettiin matkoihinsa ja kun kuljettaja ja matkustaja ajoivat ja työnsivät autoa siellä pellolla lähemmäs tietä, niin silloin vielä uusia auttajia pysähtyi paikalle. Kerrankin …
Satakunnassa oli jo viime viikolla talviloma, joten tänään oli siten tämän viikon ainoa tanssitunti. Olikin oikein kivaa ja mukavaa. Ajokeli sen sijaan ei ollut niinkään mukava, erityisesti siksi että eilen illalla huomasin toisen lähivalon pimentyneen ja unohdin sen tietysti päivällä, jolloin lampun olisi voinut vaihtaa. Niinpä sitten jouduin taivaltamaan siinä kauheassa sumussa vain toisella lähivalolla, …
Välipäivä virkkauksesta. Kävin tanssiharjoituksissa ja oli mukavan keväinen ajokeli, isot tiet ovat jo aikalailla sulaneita. Ehtiihän tässä vielä lunta tulla moneen kertaan ennen sitä oikeaa kevättä… Tuntuu kuin elämä olisi jotenkin surkastunut todella pieneksi ja mitättömäksi, vai miten muuten on mahdollista että alkuiltainen television katselu vanhempieni luona tuntui niinkin virkistävältä…?! Pitäisikö ehkä alkaa harkita jonkinlaisen …
En ihan kamalasti ole aiemmin Anssi Kelasta piitannut, mutta nyt kun tämän uuden laulun on kuullut muutamia kertoja radiosta, niin se on jotenkin kiinnittänyt huomion. Johtunee paljolti tuosta kivankuuloisesta ”chembalosta”.
Olen ongelman edessä. Syksyllä sain päähäni että hakisin ”unelma-ammattiini” johtavaan koulutukseen, nyt en tiedä enää kannattaako sinne edes hakea. Vaikeudet asian tiellä ovat liian isoja, suurimpana se että miten ihmeessä eläisin (taloudellisessa mielessä) opiskelun ajan, mikäli niin valtaisa ihme kohdalle osuisi että pääsisin mukaan. Ja jos pääsisin ja valmistuisin, työllistyminen olisi siinäkin ammatissa varsin epävarmaa, …
Tänään oli taas tällainen päivä, kun ei ollut tanssitunteja, nyhjäsin koko päivän kotona. Iltapäivällä sentään soitti joku puhelinmyyjä josta (onneksi) pääsin eroon, muuten en puhunut kenenkään kanssa koko päivänä -tokikin kissoja lukuunottamatta. Elämisen mielettömyys alkoi nostaa päätään. Illalla sain käsityötä eteenpäin niin että yksi osio valmistui. Hyvä, siitä puuttuu enää noin 1/3.
Yllätyin, vihdoin saavutin vähän isompaa ”kehitystä”: painoa on nyt lähtenyt viimeinkin viisi kiloa! Hassua ettei sitä ole ollenkaan itse huomannut, siis sen ennen ruokavaliomuutosta vallinneen leipäpöhötyksen poistuttua… Varmaan siitä syystä että erilaisista syömisistä johtuen mahani on kuitenkin joka päivä vähän eri paksuinen. Viime päivien hedelmäherkuttelut eivät sitten ilmeisesti vaikuttaneet, hyvä. Nytkin on ”karkkipussina” odottelemassa pehmeitä …
Luulenpa siltikin, että se viesti meni perille, niin olen ollut tulkitsevinani. Vaan eipä sekään tainnut enää paikata mitään (minkä olin mennyt pilaamaan). Miten osaankin aina pilata kaiken, mahdollisesti lupaavatkin alut. No se vain johtui siitä miltä kaikki näytti täältä minun suppeasta näkökulmastani katsottuna. Ja että en kirjoituksissani osaa olla kohteliaan tahdikas ja sellainen sopivan, eteerisen …
Mistähän voisi päätellä menevätkö sähköisissä muodoissa olevat viestit ylipäätään perille? Jos alkaa kysellä vastausten perään, tuntee itsensä aivan täydeksi idiootiksi, varsinkin jos vastaamattomuuteen onkin joku ihan oikea syy. Mutta entä jos koko viesti on eksynyt matkalla, eikä ole ollenkaan tavoittanutkaan vastaanottajaa?