Puseron neulominen edistyi hyvässä tahdissa, kunnes olin onnistunut tekemään toisesta helmakaitaleesta liian kapean… Ja siinä vaiheessa kaitale näytti myös liian lyhyeltä. No. Eikun purkamaan… Ja sen jälkeen kun jatkoin neulomista, totesin että MITÄMITÄ – eipä se oikeasti ollutkaan ollut liian lyhyt! Turha purkaminen melkein alkuun asti siis… Eipä muuta kuin uudestaan sitten vaan. Onneksi neule …
Hyvä hyvä, tänään sain villapaitatyömaata eteen päin siten, että yläosa on valmis (ja sopiva!). Seuraavaksi aloitan helmaosan kaitaleita. Lanka on nopeaa neulottavaa paksuilla puikoilla. Kerrankin on tosi kivaa neuloa, vaikka virkkaaminen tuntuu yleensä helpommalta. 🙂
Jälleen tein käsityötarvikehankintoja, ostin langat villapaitaa varten ja pikkuisia helmiä helmikirjontatyötä varten. Kunhan ehtisi jotakin tekemään…
Pujotin hopeanväriseen ”ompelulankaan” eri värisiä ja muotoisia helmiä, jonka jälkeen virkkasin langasta ketjusilmukoita, sijoitaen helmet noin neljän silmukan välein. Näin syntyi pikaisesti ihan kivan näköinen kaulakoru.
Kunnianhimoisena ajattelin valmistaa neuletyönä, tuosta vain käden käänteessä kätevästi, näpsäkän suojapussukan tablettitietokoneelle. Suunnittelussa sattui jonkin sortin moka ja lopputuloksesta tuli siten aika nolo… Virkkaaminen olisi ollut paljon helpompaa! Lankana Novita Kaste (puuvillaa) ja sisäpuolella vuoritus lakanakankaasta, puunapit.
Pieni työ, mutta aikaa sen valmiiksi saamiseen kului paljon. Nyt se lopulta valmistui, olisi valmistunut jo pari viikkoa aiemmin, ellen olisi lisäksi virkannut pussukan kokoon nähden liian massiivista olkahihnaa… Kun hihna ei tuntunut soveltuvan kokonaisuuteen, tein olkahihnan siten kuin olin alunperin suunnitellutkin – siihen kului aikaa kymmenisen minuuttia! Laukku on kooltaan noin 18 x 18 …
Pieni (kesä-)pussukkalaukku on vielä vähäsen keskeneräisenä, mutta haaveet kiertelevät jo talvimekossa. Lankesin hankkimaan jonkinlaista mekkoa varten jo langatkin, kunhan vain ehtisin jossain väleissä aloittaa sen ja tekemään jotenkin kohtuullisessa aikataulussa valmiiksikin – vaikkapa jouluksi. No, ehkä joulu on hieman liian yltiöpositiivinen tavoite kuitenkin… Isohkolla koukulla työn pitäisi edetä kuitenkin aika mukavaan tahtiin.
…Pitäisi ehtiä vähän virkatakin joskus… Tanssimaskottini ei ole edennyt mihinkään siitä mihin se urakka keväällä jäi – silloin tuli uusi ammatti ja työ…
Tarvitsin pientä pussukkaa, joten eilen otin ja virkkasin sellaisen. Sisälle laitoin jokamiehen lakanakankaasta vuorin ja leikattavasta vetoketjusta pätkän suuaukkoon. Virkkasin pussukan suoraan muotoonsa, siten ettei pohjaa tarvinnut ommella kiinni, mutta jotenkin etenkin ”kerroksenvaihtosivu” pääsi vähän leventymään yläreunaa kohti. Eihän se minua haittaa tämmöisessä työssä jota ei ole tehty koristeeksi vaan käyttöön. Lankana Novita Kotiväki.
Lopultakin tanssijatarneitoseni alkaa olla hiukan enemmän koossa. Tänään lopulta sain jalat valmiiksi ja paikoilleen, yläraajat odottavat vielä kiinnittämistä ja monta muutakin yksityiskohtaa puuttuu edelleen…
Virkkaustyö on viimepäivinä edistynyt harmittavaisen hitaasti, mutta pikkuaskelin kuitenkin. Tänään pääsin vasta kyynärpään ohitse ja vuoroon tuli olkavarsi…