Vaikka Warda ry:n syksyn tapahtumatiedot täydentyvät vielä, sain illalla julkaistua jo hiukan ennakkotietoja tulevasta: www.warda.fi
Mustikat olivat kuulemma kypsyneet ja pakkohan sitten oli heti päästä metsään tutkimaan tilanne. Niinpä sain tänään herkutella omilla mansikoilla ja vastapoimituilla mustikoilla, nam nam!
Täällä on kaupungin läpi kulkevan pääväylän varrella eri kohdissa ”pujottelurata”: asfaltti on poistettu kaivonkansien ympäriltä ja osaan on kansille asetettu kartiot varoitukseksi… Jos itse olisin tuollaista remonttia tekemässä, tekisin kadunpätkän kerrallaan ihan valmiiksi saakka. Ainakin tuo eräänlainen epävirallinen taitoajorata aiheuttaa varmasti erilaisia vaaratilanteita ja ehkä myös tukoksia ruuhkaisempina aikoina, ainakin liikennevaloristeyksen tienoilla.
Eilen oli ensimmäinen oikea työpäivä uuden työnantajan töissä. Sain lopulta työasunkin, tuntuu kivalta kun kuuluu vaatetuksenkin kautta muiden joukkoon, vaikka aloittelija vielä olenkin tällä alalla. Työkalukin tuntuu olevan oikein kelpo laite. 🙂
Tulin eilen intoutuneeksi tykkäämään Facebookissa yhdestä sivusta, jossa uhotaan haastaa hallitus elämään kuukauden ajan toimeentulotuella. Nykyisin välttelen kaikkea poliittista, niinpä heti kun olin tuolle suosioni suonut, pelästyin että voi kamala sentään, ei kai se vaan ole joku perussuomalaisten juttu!? Ainakaan siihen porukkaan en halua minäkään millään tavalla leimaantua. No, oli miten oli, ajatus kai kuitenkin …
Mikä lie innonpilkahdus iski, kun tulin illalla töistä ja jostain syystä oli vielä tänään ihan pakko kaivaa polkypyörä varastosta. Ilmaa renkaisiin, rasvaa ketjuihin ja pahimmat hämähäkinverkot pois, sitten ajelulle. Oli kaunis ilta ja ihania kesäisiä tuoksuja, vaikkakin menomatkalla armoton vastatuuli. Samaa reittiä palatessani sain kerrankin nauttia myötätuulesta.
Tuntuu että koko elämä on muuttunut pelkäksi työssä olemiseksi. Eipä siinä mitään, kivaa ja mielenkiintoistahan tuo on – ainakin nyt vielä kun se kaikki on minulle uutta. Tänään tosin tuli mentyä töihin jo vapaapäivänäkin, ehkä sellaista ei sentään kannata harrastaa kovin runsaassa määrin, ettei oma jaksaminen kärsi liiaksi.
Taisipa tänään olla kevään lämpimin päivä ja illalla kohdalle osui myös kevään ensimmäinen pieni ukkosenilma. Tanssiharjoituksissa käydessäni jaksoinkin odotuksiani paremmin, viime päivinä kertyneestä univelasta huolimatta. Paikallinen asukasyhdistys piti myyjäisiään samassa rakennukessa, joten tauon aikana tuli käytyä nauttimassa edulliseen hintaan maukasta turkkilaista kotiruokaa. Kotiin päästyäni aioin hiukan kuoputella kukkamaita, mutta se jäi jälleen pelkäksi aikeeksi. Rikkaruohot …
Vielä viidennen työpäivän jälkeen (välillä on ollut vapaapäiviä) tunnen itseni toheltajaksi uudessa työssäni. Nyt sentään osa suorituksesta alkaa jo onnistua, mutta silti aina joku toinen osa suorituksesta tuntuu menevän eri tavalla kuin pitäisi. Onneksi jokainen virhe jää mieleen (ne harmittavat ja nolottavatkin) ja siksi niistä oppii hyvinkin nopeasti. Olen päättänyt että periksi ei anneta! Mukavaa …
Uusi ammatti tuntuu ainakin tämän ensimmäisen päivän perusteella hyvältä. Paljon on vielä semmoista joka voi muuttaa mielipidettä, asioita joita ei tänään tullut kohdalle. Positiivisin mielin huomista kohti. 🙂