Iltapäivällä satoi, tänäänkin… Sen jälkeen alkoi aurinko paistella, aluksi vain aika ajoin, myöhemmin kokoaikaisestikin. Kuvat napsin sateen jälkeisen pilvipoudan aikana.
Vihdoinkin lämmin, hiostavan kostea ilma oli houkutellut ötökät liikkeelle.
Pihalla oli päivällä lämmintä, vaikkakin melko voimakas tuuli haittasi omenapuun kuvaamista, heilutteli oksia ja käänteli häiritsevästi omenankukkien terälehtiä. Pellonlaidalta löytyi vanha tuttu kasvupaikka, auringon kuumassa paisteessa suojaisa notkelma tuoksui huumaavasti kieloilta. (Vaikka kuvat siitä eivät onnistuneetkaan niin hyvin että niitä tähän laittaisin…) Leinikkien kukat hehkuivat auringossa ja vähän myöhemmin yllätti kesäinen sadekuuro.
Kamerani alkaa olla kai jo iällä – tai ainakin erittäin paljon käytetty. Nyt kun kevään, kesän heräillessä olen koittanut jälleen saada hyviäkin ötökkäkuvia, vaikuttaa siltä ettei objektiivi enää jaksakaan tarkentaa pikkuruisiin kohteisiin. Lieneeköhän vika itse kamerassa, vai vain objektiivin ”moottorissa”? Huolestuttavaa joka tapauksessa!
Illalla tuuli rauhoittui ja vesi lainehti rauhalliseen tahtiin. Leikittelyä heijastuksilla:
Viimeinkin tämänkin kevät on päässyt siihen vaiheeseen, että kasvit aloittavat kasvunsa.
Käväisin katsomassa vanhojen ajoneuvojen paraatia Vammalan keskustassa. Ehkäpä mikään muu tapahtuma ei saa tällaista väkimäärää liikkeelle tällä paikkakunnalla! Melkoinen ihmiskuhina ja kitkerä polttoaineen krääsä ilmassa, vaikka tuulinen sää onneksi vähän ajoittain hajotti keskustan pakokaasukertymää.
