Koska nyt on todella varmistunut että nämä kirjoitteluni ihan selkeästi vaikuttavat ”maailman suloisimman” Fb-edesottamuksiin, se todistaa että ne liittyivät minuun. Tilanne alkoi tuntua kiusaamiselta; onko yksinäisen, herkän ihmisen tunteilla leikkiminen reilua tai kaunista? Tuntuu että nyt olen vapautunut tuosta omituisesta ja raa’asta leikistä ja voin lähteä etsimään itselleni ihan oikeaa Miestä.
Vaikka tiedän nyt aivan varmaksi mitä olen nähnyt, poikaparka itse taitaa olla täysin eksyksissä omien tunteidensa suhteen ja kaveriensa vietävissä – ja olisihan se tokikin kiiltokuvamaiselle menestyjähahmolle h******n noloa tunnustaa tykkäävänsä köyhästä, tyhmästä ja vanhasta ”luuserista”! 😀 😀 😀 (Sääli.)
Aika entinen ei enää palaa – tai jos jotain kuitenkin jäi ilmaan roikkumaan, niin asianomainen ottakoon yhteyttä henkilökohtaisesti. Julkisesti tätä asiaa ei enää puida. Hyvää päivän jatkoa.
…Tai sitten olen vain yksinkertaisesti ihan väärässä noissa olettamuksissani…