Tilkkutiina oli sisätiloissa 2,5 vuorokautta yhteen menoon, joten tänään aamupäivällä se jo kinusi ulos niin pontevasti, että päästin – ja sen jälkeen ei ole näkynyt! Tai näin minä sen kerran, sillä näin ikkunasta kun se istuskeli pidemmän aikaa heinikossa tuolla kauempana. Malttaakohan se tulla illallakaan sisälle? Aamulla tassu oli vielä vähän turvoksissa, mutta ilmeisesti ei …
Illalla Tilkkutiina oli todella uuvuksissa ja tassu oli kai kovin kipeä. Lääkitykset ilmeisesti alkoivat purra, koska aamulla kissaneiti oli jo huomattavasti pirteämpänä. Olisi lähtenyt uloskin, mutta en vielä päästänyt. ”Myrkyllisyydestään” päätellen epäilen että ko. ”jyrsijänpurema” on rotan aikaansaannosta.
Lukuvuoden viimeiset tiistaitunnit ohitse. Pieni haikeus mielessä, kun toinen ryhmistä ei tule jatkumaan syksyllä. Tekniikkakurssin kanssa nähdään vielä näytöstanssin harjoituksissa ja 29.4. näytöksessä. Osalla ryhmistä on vielä muutamia tunteja jäljellä. Hyvä että kausi loppuu vähitellen, eikä kertarysäyksellä.
Tänään oli harmaa sadepäivä ja illalla tanssituntireissullani kävi lisäksi vielä melko kova tuulikin, kevyt pikkuautoni oli välillä kuin lastu laineilla, käsivoimia sai käyttää aika ajoin varsin reilustikin, jotta ei suistunut ojaan tai vastaantulijoiden kaistalle. Painavampi auto olisi tuulisella säällä varmasti huomattavasti helpommin käsiteltävä. Uhkaavalla vauhdilla lähestyvät tanssinäytökset alkavat muiden tekemisten lomassa aiheuttaa vähän stressinpoikasta…
Kylläpä kevät viipyy, aamuisin on ollut kuuraisia näkymiä, kun öisin on ollut ainakin -15 astetta pakkasta. Koulutuksen teoriaosio on käyty läpi. Pääsin neljän arkiaamun verran osallistumaan myös Tampereen aamuruuhkaan ja ”melkein-neljän-ruuhkaan”. Rennosti kun ottaa, jonotus ei kiristä hermoa. Eikä se saakaan ärsyttää, kun liikenteeseen havittelen töihin.
Aamulla kun ajelin Tampereelle, autosta käsin sain ihastella kauniita sumuja ja kuurakasveja. Harmillista, että tietysti olin jälleen liikkeellä ilman kameraa!
Siitä on jo varmasti pari vuotta, kun tanssituntireissulta palatessani näin upean sumu- ja ilta-aurinkomaiseman – jäi mieleen kun ei ollut kameraa mukana… Niin tänäänkin. Menomatkalla satoi lunta sankastikin paikoitellen ja kotimatkalla kun ilma oli alkanut viiletä, auinko laski värjäten taivaan kauniiksi ja erityisen valkoinen sumu verhosi maisemaa, uskomattoman kaunista (ja tie liukasta!). Eikä tietystikään tälläkään …
Eilisissä tanssiharjoituksissa tajuntaani jysähti se karu totuus, että ennen ensimmäistä ko. tanssin esitystä on enää yksi harjoituskerta! Harjoituksia olisi jäljellä oikeasti vielä kaksi, mutta en yhden harjoitusten kanssa päällekkäisen tanssinäytöksen takia pääse niihin molempiin… Huih!
