Ensimmäinen kerta esityksen harjoittelua takana päin. Pieniä muutoksia ja parannuksia siihen kyllä vielä tarvitaan, mutta aika hyvältä tuo kuitenkin vaikuttaa tässä vaiheessa. Esitysasujakin jo alustavasti hiukan mietittiin.
Intouduin kovasti Ifolorkirjan kyhäämisestä, sen tekeminen vei tuntikaudet viikonloppuna ja eilenkin. Yöllä tuo uusi kissakirja lopulta valmistui – eikä siihen mahtunut kuin kahden kuukauden kuvat. Haluankin mahdollisimman paljon kuvia kirjoihin, sillä kirjasta niitä on huomattavasti mukavampi ja helpompikin katsella, kuin ulkoiselta kiintolevyltä, olen wanhanaikainen. 🙂 Teetättäminen jäi vielä tulevaisuuteen, odottelen milloin taas tulee tarjoushinta kirjan …
Virkkaustyö on viimepäivinä edistynyt harmittavaisen hitaasti, mutta pikkuaskelin kuitenkin. Tänään pääsin vasta kyynärpään ohitse ja vuoroon tuli olkavarsi…
Tämäniltaisessa ”Pakko tanssia” -sarjan jaksossa näytettiin kaksi itämaisen tanssin esitystä. Helsinkiläinen El Hosseny Dance Companyn esitys näytti loistokkaan korkeatasoiselta – sen hetkisen, mitä siitä näkyi. Tamperelainen Raqs Jamila sen sijaan ei saanut tuomareilta suosiota, heidän tanssinsa taisi olla jollakin tavalla kuin hieman ponneton ja siinä lyhyessä välähdyksessä mitä siitä näytettiin, tanssijat olivat ainakin puolet ajasta …
Vaikka edelleen viime yönä oli pakkasta ja aurinkoinen päiväkin tuntui hieman pakkaskirpakalta, joitakin heikkoja merkkejä auringon lämpövoimasta alkaa jo näkyä.
Hyppäsin vanhempieni kyytiin hetken mielijohteesta, ja tuloksena oli kiva iltapäivä kauniin aurinkoisessa säässä. Iltapäiväretki Huittisten Isosuon nuotiopaikalle, joka sijaitsee jonkin kadonneen talon entisellä tontilla, jossa korkea kuusiaita suojasi tuulelta, mutta jätti nuotion varjoonsa.
Tänäänkin virkkaustyö edistyi: ensimmäinen yläraaja valmistui ja toinen on hyvällä alulla…
Virkkaustyöni etenee. Tänään melkein jo valmistui toinen käsivarsi. Sain rakon sormeeni innokkaan virkkaamisen johdosta… Hyvä merkki on myös, että jo puolivalmis työ aiheuttaa tekijässään suurta ihastusta ja malttamatonta odotusta tekeleen valmiiksi saamiseen. …Minulla kun on välillä taipumusta luovuttaa ja kivatkin tekeleet saattavat jäädä ikuisesti puolivalmiiseen vaiheeseen… Riittävä määrä innostusta takaa kuitenkin tekemisen jatkuvuuden ja luulenpa …
Tänään oli hyvä päivä: …Sain virkkaustyön seuraavaan vaiheeseen, eli nyt pää on kiinnitetty vartaloon ja tekovuoroon tulevat seuraavaksi käsivarret… …Illan tanssitunnit menivät kivasti. Erikoisen valtava ilonaihe oli kuitenkin se, että sain houkuteltua tekniikkaryhmäni esiintymään Sastamalan opiston ”Suureen tanssinäytökseen” (joka on maanantaina 29.4. Sylvään koulun auditoriossa klo 18).
Alkuillan ylimääräiset tanssiharjoitukset antoivat yllättävästi lisävirtaa, niin että illan tanssitunti oli varsin energinen. 😀 Virkkaustyö eteni tänään hieman, vartalo-osa alkaa olla kaulaa vailla valmiina. Lähellä on se hetki jolloin saan liittää pään vartaloon…
Eilisessä Pakko tanssia -ohjelmassa näytettiin nyt hiukan itämaistakin tanssia. Vain Etnica -ryhmän tanssi näkyi kokonaisuudessaan ja minipätkä myös ”tuomarilistalle” (eli jatkoon) päässeen Sanna Myllylän tanssista. Ärsytti kun naistuomari sanoi tuon ryhmän tanssijoille, että itämainen tanssi on viettelevää ja että sen takia pitää hymyillä koko ajan. Taidetanssiksi itämainenkin tähtää ja on matkalla, ei jatkuva hymy ilmaise …
No niin, tässä sitä taas ollaan. En pääse irti ja kai palasin jo takaisin siihen kuvitelmien maailmaan. Tunteita ei voi pakottaa, ei suuntaan eikä toiseen. Ehkä sitten ei vieläkään ollut aika unohtaa maailman suloisinta.
Aamulla puut ja pensaat olivat varjon puolelta hienostuneen huomaamattoman kuurahileen peitossa. Vasta kun meni lähemmäs katsomaan, löysi kiteiden kimalluksen ja auringon lämmön irrottamien ja maahan karistamien hileiden taikasateen hehkun. Kaarimainen kide kimaltaa taikinamarjapensaassa.