Illan Pakko tanssia -jaksossa valittiin 24 semifinaaliin pääsevää tanssiesitystä. Etnica ryhmä oli vähällä saada jatkopaikan, mutta paremmin mennyt toisintoesityskään ei tuottanut tulosta. Harmi, sillä nyt toisella kerralla esitys oli huomattavasti parempi ja tekniikkakin näytti nyt hyvältä. Ilmeisesti ensimmäisen kerran vaivana oli ollut silminnähtävä esiintymisjännitys. Sain sen käsityksen, että ainoa jatkoon selvinnyt itämaisen tanssin esitys oli …
Aurinko paistoi ”kuumasti”. Jälleen lumi suli ihan silminnähden, lämpö tekee siitä kaunista, hataraa hötteröä.
Kuvakirjani saapui tänään! Aiemmin kirjojen toimitusaika oli 10 päivää, mutta nähtävästi tahti on kiihtynyt, ehkä siksi että nykyisin niin monet teettävät kuvistaan kirjoja ja varmastikin sitten niitä tehdään ”liukuhihnalta” ja palvelun nopeutta on kasvatettu. Lopputulos näyttää kivalta, olen oikein tyytyväinen. 🙂 Mieli tekisi tehdä jo seuraavakin osa tuohon omaan kissakuvakirjasarjaani…
Into ja odotus sitä uutta koulutusta kohtaan aiheuttaa levottomuutta. Vähän kuitenkin samalla myös jännittää ja huolestuttaakin, kuten aina kun lähtee uudelle alalle. Mielessä pyörii: opinko, osaanko, selviänkö, onko minusta siihen… Kuitenkin, tässä vaiheessa on helppoa olla optimisti. 🙂
Tänään oli keskipäivän paikkeilla keväisiä lämpimiä hetkiä, jolloin oli pitkästä aikaa tuuletonta, joten aurinko lämmitti niin että tuntui! Lumi suli niin että näkyi. Sulavan lumen kuvaaminen on vaikeampaa kuin luulisi, ohut jääpitsi on niin läpinäkyvää ja pientä… En onnistunut ihan niin kuin toivoin, mutta tässä kuitenkin joitakin otoksia.
Tänäänkin kävin tanssiharjoituksissa. Eräänlainen kevään merkki sekin, että moottoritiellä tuli vastaan tulevan kesäkauden ensimmäinen moottoripyöräilijä. Kevään merkki ei sen sijaan ole se, että kun tänäkään talvena en ole liukastellut jäisillä keleillä, niin tein sen tänään, auringon sulattamalla ja liukastuttamalla kohdalla omassa pihassani… Sain vieläpä auton ikkunoiden pesuveden päälleni, kun ämpäriä kantaessani kupsahdin istualleni maahan. Muuten …
Tämän kertaisessa Pakko tanssia -ohjelman jaksossa näytettiin vain valitettavan pikaisesti Laura Zarayn tyylikästä ja taitavaa tanssia, mutta pitkään ja hartaasti Wafa Amelin tanssia, josta valitettavasti pisti silmiin jonkinlainen kuin kiireisen levoton tunnelma ja oikein yltiöliioitellun valtavat tanssiliikkeet. Molemmat pääsivät jatkoon.
Lauantai sujui tanssikurssireissun merkeissä, pikkuruisessa ryhmässä opittiin uusi koreografia suomalaiseen iskelmäkappaleeseen. Kesäesiintymisen ”ohjelmisto” alkaa olla koossa. Kuitenkin vielä yksi tanssi pitäisi tehdä, kotimaiseen musiikkiin tulee sekin… Siinä sitä sitten on jonkin sortin tanssipläjäys neljän eri ikäisen ja keskenään erilaisten naisten tarinoista.
Illalla löysin Facebookista linkin tähän Jukka Kuoppamäen musiikkivideoon, jossa on tanssiryhmänä itämaista tanssia esittävä Oriental Hype. http://www.iltasanomat.fi/musiikki/art-1288549390428.html Sen mitä rajoittuneelta selaimeltani näin -koska tämä kuului jälleen niihin videoihin joissa musiikki kyllä kuuluu katkoitta, mutta kuva pysähtelee ja lakkoilee ajoittaisesti- tanssi näytti kauniilta ja oli nähtävästi paikoittain hidastettu tunnelmaan sopivaksi, mutta tanssilajivalinta oli ehkä ensinäkemältä vähän …